St John Technical and Vocational Institute 50th Anniversary Celebration

St John nuuri toma gɔɔloŋ sakuuri naŋ be ɔppa wɛse irigyin -Nandom paaloŋ poɔ da di la ba yuomo lezare ayi ne pie jubilee tigri.  A sakuuri ŋa na da piili la 1973 poɔ tɔ zenɛ 2023 nyɛ la yuomo lezare ayi ne pie lɛ wuli ka ba maale o jubilee tigri a yuoni ŋa. Nandom paaloŋ poɔ la a tigri ŋa da di a yi  a yuoni ŋa poɔ kyuuri ayoɔpoi bebie anii daare. Zie ba naŋ da di a tigri ŋa e la a faara yiri bɔle ŋmɛ zie ( st Theresa's park). Ba da eŋ la duoro ko gyamaa a yi ɔredeo poɔ, kyɛ la sɛge gama ko noba mine te seŋ; ɔppa wɛse irigyinal minisa, Nandom naa, Nandom mp,  Nandom MCE, faaramine, Diocesan administrator ane ba mine kaŋ kyaare ne ba tigri ŋa diibo kyɛ ba zaa poɔ, ba da taa la ba sāā teroŋ kaŋa ka o na la Hon. Ambrose Dery naŋ e a minisa (interior) kyɛ la leɛre o noba zu a paaloŋ poɔ te Ghana Parliament kyakya ne dɛmɛ diibo kyaare te teŋɛ maaloo. Holy mass- Diocesan administrator very Rev.Dr. Edward Tengan naŋ be Wa poɔ la da male misa kyɛ ka ba naŋ piili ba tigri diibo. O naŋ da wa baare a misa maaloo, ba da tere la vuo ko a Nadowli/Kaleo sakūū biiri  naŋ zanna ba gɔɔloŋ a sakuuri poɔ, ka ba yi biŋ gbɛre a pɛle noba  nimie. A ŋaa puoriŋ, a faara kaŋa (school chaplain) Rev.fr. Vincent Kuubatege naŋ kaara a sakuuri biiri nyɔvore yeltarre kyaare ne puoro yɛlɛ da de ne ba weɛ ka ba puori sere ka ba pãã kpɛ a yelnimizeere eŋɛ. Ba pãã da yieli la te Ghana nyɔgetaa nɔlaŋ( National Anthem) yieluu kyɛ ka ba zɛŋ. Mr. Alhaji Mohammed Seidu la da yi de a dakogizusoba (introduction of chairman) a zɛgle ka o na de ba weɛ a tigri ŋa diibo poɔ. A dakogizusoba(chairman) Naa Prof. Edmund Nminyem Delle Chair VIII da yeli ka sere ka fo na mɔ lɔɔre see ka doraba(driver) Bebe a mɔŋ  ba lanfeɛ te ta be kyembu ziiri lɛ zuiŋ o sage de la a kogi kyɛ sɔre ka ba lanne o ka nyɛ eebo.

MC's Mr. Kubdaar Cthbert

MC's Mr. Kubdaar Cuthbert meŋ da de la vuo belaa a wuli saama na zaa naŋ wa poɔ ba tigri ŋa diibo poɔ. A yi a lɛ puoriŋ, a sakuuri karemazuzeɛ Bro.Godwin Kuu- Irene da  puoriŋ la neɛ la neɛ zaa ba waabo yaane. O da yeli ka o de ba la ne o nu- kpaara bonso o poɔ pɛle la yaga ne  ba naŋ woŋ ba boɔloo. O meŋ da la yeli ka ŋmene na maale ba ne ziiri bee toma na zaa ba naŋ ŋmaa bare kyɛ wa a lammo ŋa. A yi la lɛ meŋ, Nandom sakubiiri mine meŋ naŋ be a sakuuri ŋa poɔ da de la vuo a wuli ba meŋ sããkonnoo naŋ seŋ lɛ aŋa seɛrw poɔ. Noba mine da zeŋ fãã la kyɛ meŋ iri dɔɔ bamine. A te ɔppa wɛse irigyinal minisa Hon. Dr. Hafiz Ben Salih  meŋ da de la o noɔre poɔ a nuuri toma gɔɔloŋ sakuuri baabo eŋa. Mr. Kubdaar Cuthbert (MC's) da de la vuo kaŋa meŋ a koɔre gama mine ba naŋ maale kyaare ne a sakuuri ŋa ka ba nyɛ libie a soŋ a sakuuri baabo eŋɛ. Noba meŋ da nare tɔɛ la lɛ zuiŋ, a MCE Hon. Raymond Nero da da la gama anuu. Sakubiiri mine meŋ da seɛ la seɛre kaŋa na naŋ vɛŋ ka ba gbɛɛ bee nuuri manna yɛlɛ mine korɔ noba kyɛ meŋ e nyageroŋ(choreography dance). Ba e la ŋaa ka ka noɔ kpɛ kpaare(motivation) a noba zie. A sakubiiri mine (cadet corps) meŋ da yi wuli la gɔɔloŋ ne bambo na seŋ lɛ a kyaare yɛlɛ ba naŋ zanne a yi a kpaaroo ŋa poɔ.

Hon. Ambrose Dery

Hon. Ambrose Dery naŋ da e ba sāā teroŋ meŋ da yeli la yɛlɛ ŋmaa ŋmaa lɛ a kyaare ne a sakuuri ŋa baabo. Kyɔɔtaa mine meŋ da bebe la ka ba de sonne a sakuuri. Naa Prof. Edmund Nminyem Delle Chiir VIII meŋ da ko la a sakubiiri Nadɛre ka ba maale ne bondirii ko ba. O pãã da yeli la o yelbaaraa kyaare ne a jubilee tigri ŋa diibo. A yi o noɔre puoriŋ, a sakubie kaŋa naŋ e ba zaa wederɛ ka ba boɔlɔ o Awaana Gorden da puori la Ŋaaŋmene bareka kyɛ la puori saama iruŋ iruŋ na zaa naŋ wa soŋ ba ba tigri ŋa diibo eŋɛ. Ka ka Ŋaaŋmene na leɛ de ba la kpɛ ne kaɛ yelfaa kyebe. O naŋ da wa baare la ka a keramo wederɛ(muslim leader) da yi puori la kyɛ ka ba yiele ba sakuu yieluŋ (School Anthem) a baare me a tigri ŋa diibo. A sakuu nembɛre da ko la saama kõɔ ka ba nyu kyɛ pēɛ nɔɛ. Ba pãã da ŋmeɛre la nansaal yieluŋ iruŋ iruŋ ka ka ba e ka noɔ kpɛ kpaare a sakuubiiri zie.