India

A India dakoroŋ na,sakuuri da waa ŋa Gurukuls Gurukuls da e la aHindu yipɔge kpeɛebe naŋ zana sakuuri, gbɛɛ yaga a karema mine yie poɔ bee a puori puoribo zie. Sakuuri zenɛ e la bone a Sanskrit noba

Vidyashram, Vidyalayam, Vidya Mandir, Vidya Bhavan naŋ baŋ a India poɔ.

A sapare kɔkɔre, ba naŋ boɔlɔ Pallikoodam bee PaadaSaalai. Mughal wagere na bɛŋɛ, Madraswere la da wa ne a India zannoo ka ba wuli yɛɛre biiri. British tensɛre wuli ka dakoroŋ sakuuri da yaare la a teŋɛ a yuoni 18 dakoroŋ na, ka sakuuri da maŋ be ŋmendie zaa poɔ, yɛɛre puorizie, bee kuri zaa a puoroo zie. A wuluu bɔgere na ba naŋ da wulu la kannoo, sɛgebo, kuntaŋ, ŋmempuori, bɛgɛ teŋgane ane a mine kaŋa.

A British bɛŋɛ wagere na, kiritabiiri puori puorebo mine naŋ yi England a United State ne teene mine la da piili a puoroo ne tenne naŋ peele sakue a India poɔ.

A ba kɔɔre kyɛ ka a sakuuri yoe yi, ka a mine da la poɔ. Ka a mine nyɛ yotɛgerɛ. A sakue ama la da piili a pampana India sakue. A wuluu bɛŋɛ da taa la tuuroŋ na la ka pampana India sakue naŋ tuuro. Pampana a sakue ama zaa tuuro la a ŋmepuoro sakue bɛŋɛ na a wulu ne a biiri, a wuluu bɛŋɛ ane gɔbenneti naŋ wa ne kyiluu fee.

A India sakue taa la sakubɛre naŋ taa karambiiri naŋ ta kɔɔ a yɔɔrɔ sakuuri sama yaga. A baa taa baneba yaga naŋ kaara a sakue yeltare a India poɔ. Ka a mine la; noba naŋ kaara a sekondere sakue yɛlɛ ka ba boɔlɔ ba (CBSE), ba naŋ na meŋ naŋ kaara sebentikere yɛlɛ, ka ba boɔlɔ ba meŋ (CISCE), ba mine kaara la Yɛɛre ŋmepuori sakue yɛl ane a mine kaŋa. Zenɛ a wuluu bɔgere ba naŋ wulu la ; kɔkɔre bee kɔkɔe,kuntaŋ,teɛre zannoo,bonvoba zannoo,tegane zannoo,dakoroŋ, yaga bammo yɛrɛɛ lɛ. A naŋ na ba be a wuluu bɔgere poɔ kyɛ ka ba zan meŋ la.; kɔɔdɛnne,yipɔge, seɛre ane deɛne.

Africa

A Weesi Africa, sakuuri meŋ na baŋ e la moɔ sakuuri.

Quranic sakue, bee nuuri toma zane zie. A sakue ama na baŋ e la sakue naŋ tuuro baneba bɛŋɛ ane anaŋ na na ba tuuro a baneba bɛŋɛ.

Moɔ sakuuri e la zannoo zie naŋ zaana yipɔge gɔɔloŋ, saakonnoo ane yaga ko ba biiri . Moɔ sakue e la a ŋa dakoroŋ sakue bonso a waa a toɔraa ne a tembɛrɛ. A sakue ama be la mogyaŋ poɔ naŋ ba peɛle a yie poɔkyɛ ka a yie deɛ e sakue ŋa yoŋ yɛlɛ. Ka a sakubiiri wa ta a wɛgyaŋ poɔ, ba koŋ la baŋ yi kyɛ kaara ka ba te baare a zannoo. Ba ba saŋ ka saama ta a zie ŋa.

A naŋ seŋ ka ba poŋ aseŋ ba yuomo, moɔ sakue poŋ eŋ la dɔba ne pɔgeba. Pɔgeba ne bipɔgebilii koŋ baŋ kpɛ dɔba moɔ sakuuri zannoo lɛ meŋ la a pɔgeba meŋ. Dɔba maŋ nyɛ la zannoo yi dakoroŋ nuuri toma,zɔɔre,naŋkpaanoo ane teŋɛ bɛŋɛ ane wuluu bɔgere mine. Pɔgeba maŋ zanne la a ba meŋ pɔge toma aŋa a dɔba moɔ sakue na. Ba maŋ zanne la yiri toma aŋa, bondirii maaloo,biiri kaabo, ane lɛ ba naŋ na baŋ e pɔge mine. Ba zannoo maŋ pukyaare la pɔge mine waabo lɛ la a tɛŋɛ naŋ boɔrɔ.

Qur'anic sakue a la sobiri na ba naŋ maŋ tu kyɛ wuli a Quran yɛŋ a Yɛrɛɛ puoroo. A sakue ama meŋ poɔ la gane yɛŋ ane a sɛgebo wa zɔɔre wagere na. Zenɛ, faga zie zaa kyaare la a kannoo tɛɛtɛɛ, yaŋ teɛroŋ ane a Quran kannoo. Qur'anic sakuuri gaabo e la lɛ na ba naŋ baŋ a biiri a yɛɛre puori poɔ. Biiri maŋ gaa la gɔbenneti sakue ane a Qur'anic sakue.

Mozambique poɔ, gaŋ a zaa, ba taa la Qur'anic sakue ayi . Ka ana la a tariqa ane a Wahhabi-sakue. Bone na naŋ vɛŋ ka sakue ama e a toɔraa la a soba naŋ taa a faŋ. Tariqa sakue a noba mine la taa a faga. A Wahhabi meŋ a yɛɛre la taa a faŋ. A Qur'anic sakue poɔ, ba taa zannoo tɛɛtɛɛ. A piili ne bibilepurimo sakue ka ba boɔlɔ chuo ane kioni ne ba ma kɔkɔre, a te ta zannoo zu ka ba boɔlɔ ilimu.

Nigeria poɔ, a yelbiri sakuuri laŋ ne la yiri biiri kaabo, bibilepurimo sakue, peramare sakue ane sekondere sakue ane a univaniti sakue. A peramaare ane a sekondere sakue e la sonmeŋɛ sakue naŋ e puoribo s soobo bee baneba naŋ maŋ kaara a. A gɔbenneti sakue ama la ba boɔlɔ ka pobelike sakue. Sakubiiri maŋ be la a peraamare sakuuri yuomo ayɔɔbo,yuomo ata a gyunia hai sakuuri ane yuomo ata a sekondere sakuuri poɔ. A yuomo awae ŋa maŋ e ferebo a yɛ a baneba ba naŋ boɔlɔ Universal Basic Education Program (UBEC).

North America ane a United States

A North America, a yelbiri sakuuri na baŋ e zannoo zie zaa kyaare ne gaŋgye kaŋazaa, a kyaare la ama kaŋa : sɛre ka neɛ na gaa sakuuri ( bivoore) bibilepuorimo sakue, peramaare sakue, gyunia hai sakue a maŋ kyaare yuoni kaŋa bal bee ba kpɛ zie, sekondere sakue, kolaagyi,univaniti, ane univaniti bibɛrɛ sakue.

A United State poɔ, sakuuri eebo ayi sekondere sakue maŋ e la bone ba naŋ kaara soŋ . A sakue mine e la sekondere naŋ e weɛlɛ a yi a bɛŋɛ mine, kyiluu ane yɛlɛ mine meŋ naŋ erɛ a gɔbenneti sakue poɔ. A yelbiri kɔkɔre bɛŋɛ sakue maŋ ta soga e la peraamere sakue a yi a British teŋɛ faabo. A la ne meŋ lampoyɔɔ sakue bebe naŋ wulu bɔgere tɛɛtɛɛ naŋ ba kyɛbe dakoroŋ sakue na poɔ.